Huuhaata vai henkireikä – kohti monipuolisempaa terveyden edistämistä

Terveyden ja hyvinvoinnin palvelut ovat kulttuureista vaihdellen olleet jo pitkään muutakin kuin perinteistä länsimaista lääketiedettä. Suomessa palveluiden laajentuminen on herättänyt keskustelua täydentävien hoitomuotojen merkityksestä, arvosta ja jopa laillisuudesta. Tässä kirjoituksessa sukellan muutamaan aiheeseen liittyvään keskusteluun ja tarkastelen terminologian kautta miten täydentävät hoidot haastavat vallitsevia käsityksiä terveydenhuollosta ja pyrkivät edistämään monimuotoisuutta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä palveluissa.

Monimuotoisuus täydentävissä hoidoissa

Täydentävien hoitomuotojen kenttä on laaja tarjoten kaikkea joogasta akupunktioon. Väliin mahtuu myös äänimalja-ja enkelihoitoja. Ehkäpä johtuen mahdollisuuksien kirjosta, käytetään hoidoista myös hyvin erilaisia kattotermejä. Uskomushoidot, huuhaahoidot, vaihtoehtohoidot, hyvinvointipalvelut, puoskarihoidot, luontaishoidot, CAM (complementary and alternative medicine)-hoidot ja täydentävät hoidot. (Häkkinen, 2023.)

Osa hoidoista on kansainvälisesti hyvinkin tutkittua ja tärkeä osa virallista terveydenhuoltoa, kuten homeopatia ja akupunktio Saksassa (Joos, Musselmann, Miksch, Rosemann & Szecsenyi 2008). Suomessa olemme kuitenkin lapsen kengissä tämän osa-alueen kanssa. Hoitojen monimuotoisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen on avainasemassa yhdenvertaisuuden edistämisessä terveydenhuollossa ja mahdollisuuksissa edistää terveyttä. Nyt olisi aika laajentaa näkemyksiämme siitä, millä tavoin terveyttä voidaan hoitaa ja tunnistaa erilaiset kulttuuriset ja henkilökohtaiset lähestymistavat hyvinvointiin.

Arvolatautuneisuus terminologian käytössä

Hoitomuotoihin liittyvä terminologia ei ole neutraalia, vaan se heijastaa yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä arvoja, uskomuksia ja kiinnostuksen kohteita. Esimerkiksi Lääkäriliiton ja Tukesin päätös käyttää termiä "uskomushoito" paljastaa, miten arvolatautuneet näkökulmat muokkaavat terveydenhuollon kieltä ja sitä kautta vaikuttavat julkiseen keskusteluun (Suomen Lääkäriliitto 2024; Terveyskauppa 2024). Vaikka termi "uskomushoito" on valittu kuvaamaan täydentäviä hoitomuotoja Suomessa, samaan aikaan monet lääkärit ympäri maailmaa integroivat näitä hoitomuotoja osaksi potilaidensa hoitoa tunnustaen niiden arvon ja mahdollisuudet terveyden edistämisessä.

Termien valinnalla on merkittävä vaikutus siihen, millainen keskustelu aiheesta syntyy. Termin "uskomushoito" käyttö luo skeptisyyttäja etäisyyttä näitä hoitomuotoja kohtaan, kun taas toisenlaiset nimitykset, kuten "täydentävät hoidot" tai kansainvälisestikin käytetty termi "CAM-hoidot", voivat edistää avoimempaa ja tasapuolisempaa dialogia. Tämä osoittaa, että kielen ja terminologian valinnat eivät ainoastaan heijasta olemassa olevia asenteita vaan myös muokkaavat niitä, vaikuttaen siihen, miten eri hoitomuodot ymmärretään, ja miten niitä arvostetaan yhteiskunnassa.

Täydentävien hoitojen tieteellinen ja kokemuksellinen arvo

Tieteellisten tutkimusten puute, tai tutkimustulosten näkymättömyys, täydentävien hoitojen saralta herättää ymmärrettävästi epäilyksiä hoitomuotojen tehokkuudesta. Internetistä löytyy kuitenkin lukuisia kansainvälisiä tutkimuksia (esim Tully 2017; Koyama 2022), jotka osoittavat täydentävien hoitojen hyötyjä. HUS toteutti 2018 tutkimuksen vyöhyketerapian vaikutuksesta koliikkiin, ja tulokset olivat myönteiset (Hannula, 2020). Rahoitus tieteelliselle tutkimukselle on varmasti haastavaa löytää, eivätkä asiakkaiden henkilökohtaiset myönteiset kokemukset ymmärrettävästi riitä tai varsinkaan vakuuta kaikkia skeptikkoja. Silti yksilöiden mielenkiinto ja usko täydentäviä hoitoja kohtaan pysyvät vahvoina. Monet saavat hoitomuodoista apua itselleen riippumatta siitä, perustuvatko vaikutukset plaseboon vai eivät. Täydentävä hoitomuoto voi olla tukena psykoterapialle tai toimia lisähoitona länsimaiselle lääketieteelle. Viidakkorumpuviestinnän ansiosta täydentävät hoitomuodot houkuttelevat jatkuvasti uusia käyttäjiä, mikä todistaa niiden arvostuksen säilymisestä yhteiskunnassamme. Sen sijaan, että näemme täydentävät hoidot uhkana perinteiselle lääketieteelle, voisimme nähdä ne mahdollisuutena laajentaa käsitystämme hyvinvoinnista ja rakentaa monimuotoisempaa terveydenhuoltoa.

Lähteet:

Hannula, Leena 2020. Vyöhyketerapian käyttö koliikkivauvojen hoidossa –vaarallista uskomushoitoa vai koliikkioireiden helpottamista vauvaa kuunnellen? Metropolia blogikirjoitus 5.6.2020. Viitattu 9.4.2025 https://blogit.metropolia.fi/katilokouluttaja/2020/06/05/vyohyketerapian-kaytto-koliikkivauvojen-hoidossa-vaarallista-uskomushoitoa-vai-koliikkioireiden-helpottamista-vauvaa-kuunnellen/

Häkkinen, Maarit 2023. Toimittajalta: Sukelsin vaihtoehtohoitojen viidakkoon, jossa termit ja tieteelliset viittaukset hämmentävät. Yleisradio uutinen 16.1.2023. Viitattu 9.4.2025. https://yle.fi/aihe/a/20-10004080

Joos, Stefanie & Musselmann, Berthold & Miksch, Antje & Rosemann, Thomas & Szecsenyi, Joachim 2008. BMC Heatlth Services Research 127/2008. Viitattu 9.4.2025. https://bmchealthservres.biomedcentral.com/articles/10.1186/1472-6963-8-127

Koyama, Teruhide 2022. Viitattu 9.4.2025. Foot Reflexology: Recent Research Trends and Prospects. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9819031/

Luontaishoitoalan Foorumi 2024. Tiedote 4.1.2024. Viitattu 9.4.2025. https://www.lu-ontaishoitoala.fi/kannanotot/oikeusasiamies/tiedote-4-1-2024/

National Library of Medicine, 2024. The use of complementary and alternative medicine (CAM) in Europe. Viitattu 9.4.2025. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7137515/#notes-a.l.gtitle

Suomen Lääkäriliitto 2024. Uskomushoidot. Viitattu 9.4.2025. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/potilas-laakarisuhde/uskomushoidot/

Terveyskauppa 2024. Tukesin uudet perusteet uskomushoito-termin käyttämiselle hämmentävät järjestöissä. Tiedote 4.8.2023. Viitattu 9.4.2025. https://www.terveystuotekauppa.fi/blogi-ja-media/archives/08-2023

Tully, Lisa 2017. Quantum-Touch Dramatically Reduces both Acute and Chronic

Pain. Viitattu 9.4.2025. https://suomenenergiahoitajat.fi/wp-content/uploads/2021/04/QuantumTouch-Clinical-Study.pdf